Blogi - Kirjoituksia ajankohtaisista asioista
Etsivä nuorisotyö ehkäisee syrjäytymistä
Turun Sanomat 11.12.2024
Nuorisotyön tavoitteena on luoda edellytyksiä nuorten hyvään elämään. Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee. Nuorten hyvinvointi on aiempaa polarisoituneempaa: yhä useampi nuori voi entistä paremmin, mutta pahoinvoivat nuoret voivat aiempaa huonommin. Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvoinnin kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita.
On selvää, että mitä varhaisemmassa vaiheessa tunnistetaan syrjäytymisriskit, sitä tehokkaammin niihin voidaan puuttua. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että syrjäytymistä ennaltaehkäistään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään heidän kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja elämänhallintaa. Samoin nuoria autetaan pääsemään koulutukseen ja löytämään työtä. Etsivä nuorisotyö auttaa nuoria, jotka haluavat vapaaehtoisesti osallistua tähän toimintaan.
Onkin tärkeää, että valtakunnallisesti laaditaan toimenpideohjelma, jonka avulla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Osana yhteistyötä on määriteltävä viitekehys hyvinvointialueiden, kuntien, koulujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyölle.
Valtakunnallisesti on myös edistettävä koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa. Nuorten hyvinvointia on tuettava laaja-alaisessa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Panostaminen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin on järkevää, mutta myös kustannustehokasta.
Armi Nurmi
Turun Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Oppimisen tuki on pantava kuntoon perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa
Perusopetuksessa lähes joka neljäs saa tehostettua tai erityistä tukea. Tehostettu tuki on usein osa-aikaista erityisopetusta tai tukiopetusta.
Oppilas, joka on saanut osa-aikaista erityisopetusta peruskoulussa, tarvitsee sitä todennäköisesti jatkossakin. Suurin osa tukea tarvinneista oppilaista siirtyy ammatilliseen koulutukseen.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle voidaan tehdä erityisen tuen päätös, jos tuen tarve on säännöllinen ja pitkäaikainen. Osalle opiskelijoista riittäisi kuitenkin osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Turun kaupungin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tuen ja ohjauksen strategiassa saatujen tilastotietojen perusteella turkulaisissa lukioissa on enemmän erityisopettajan resurssia käytössä kuin Turun ammatti-instituutissa.
On tärkeää, että oppimisen tukea on tarjolla oikea-aikaisesti niin perusopetuksessa, lukiossa kuin ammatillisessakin koulutuksessa. Käytössä olevat resurssit ohjataan sinne, missä niitä tosiasiallisesti tarvitaan. On hyvä, että oppimisen tukea halutaan lisätä ja yhtenäistää Turussa.
On hyvä, että oppimisen tukea halutaan lisätä ja yhtenäistää Turussa. Tuen yhtenäistäminen ei tarkoita samanlaista tukea kaikille koulutusasteille. Peruskoulussa tapahtuva oppiminen on erilaista kuin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, ja siksi tuenkin tulee olla erilaista.
Ammatillisten opintojen keskeyttämiset ovat suurempia kuin lukiokoulutuksen keskeytysluvut. Kun tuki on riittävää, opiskelijat sitoutuvat paremmin opintoihinsa ja keskeyttämiset vähenevät.
Maan hallitus vahvistaa oppimisen tukea ja opinto-ohjausta ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa mukaan lukien tutkintoon valmentava koulutus eli TUVA-koulutus. Tarkoitukseen osoitetaan pysyvää lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lukien. On hyvä, että tuen tarve on tunnistettu ja siihen panostetaan.
Hallitus on siis uudistamassa toisen asteen tuen mallia. Tavoitteena on oppimisen tuen järjestelmän selkeyttäminen ja tukiketjun yhtenäistäminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Uudistustyön täytyy näkyä myös paikallisesti. Opetus- ja ohjaustyöhön kohdennetut rahat tulee kuntapäättäjien kohdentaa siihen, mihin ne on tarkoitettukin.
Armi Nurmi
Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja
Jaana Kiviluote
Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen (kok)
Vaativan erityisen tuen opiskelupaikkamäärä on riittämätön Varsinais-Suomen alueelle
Onkin noussut huoli tutkintotavoitteisten paikkojen riittävyydestä tässä tilanteessa sekä muiden kuin oppivelvollisten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Vaativan erityisen tuen tehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea.
Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismikirjoa.
On huolehdittava siitä, että yhteishaussa on riittävästi aloituspaikkoja oppivelvollisille nivelvaiheen koulutuksissa.
Jokaiselle oppivelvolliselle tulee löytyä opiskelupaikka perusopetuksen jälkeen, joko vapaan hakeutumisoikeuden tai viime sijassa opiskelupaikan osoittamisen kautta.
Vaativaan erityiseen tukeen oikeutettujen oppivelvollisten ja erityisesti TELMA-koulutuksen opiskelupaikkojen riittävyydessä on ollut ongelmia viimeisten vuosien aikana Varsinais-Suomen alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on luvannut seurata tilannetta ja ongelmiin on luvattu puuttua tarvittaessa ohjeistuksen, lisäsuoritepäätöksellä myönnettävän lisärahoituksen tai lainmuutosten kautta.
Ammatillisten erityisoppilaitosten ja vaativan erityisen tuen rajatun järjestämistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien tulee varata yhteishaussa riittävä määrä aloituspaikkoja alueen vaativaan erityiseen tukeen oikeutettujen oppivelvollisten opiskelumahdollisuuksien varmistamiseksi. Varsinais-Suomessa vaativan erityisen tuen koulutuksen järjestäjä on Spesia.
Tässä kohtaa vuotta onkin syytä varmistaa, että yhteishaussa 2024 on vaativan erityisen tuen nivelvaiheen TUVA- ja TELMA- opiskelupaikkoja riittävästi tarjolla. Viime yhteishaussa Spesiasta saatujen tietojen mukaan yli kaksikymmentä varsinaissuomalaista oppivelvollista jäi ilman opiskelupaikkaa nivelvaiheen koulutushaussa.
On huolehdittava siitä, että yhteishaussa on riittävästi aloituspaikkoja oppivelvollisille nivelvaiheen koulutuksissa. Jos nykymuotoiset nivelvaiheen koulutukset eivät vastaa tämänhetkisiä tarpeita, on vaativan erityisen tuen nivelvaiheen koulutusmuotoja kehitettävä.
Armi Nurmi
Oppimistutkimuksen keskus lakkautetaan Turusta – miksi?
Oppimistutkimuskeskuksen palveluja käyttää yleensä oppilas, joka on saanut säännöllistä erityisopetusta koulussa. Oppilas on myös käynyt tutkittavana oppimisvaikeuksiensa vuoksi esimerkiksi koulupsykologin tai kasvatus- ja perheneuvolapsykologin vastaanotolla.
Oppimistutkimuksen asiakkailla voi esiintyä oppimisvaikeuksia luku- ja kirjoitustaidossa, luetun- ja/tai kuullunymmärtämisessä, matemaattisessa ajattelussa, vieraan kielen oppimisessa, oman oppimistoiminnan säätelyssä sekä oppimis- ja opiskelustrategioissa laaja-alaisina oppimisvaikeuksina ja/tai oppimiseen liittyvinä sosiaalisina, motivationaalisina ja emotionaalisina ongelmina.
Miten jatkossa oppimisvaikeustutkimukset hoituvat Turussa näiden asiakkaiden osalta, jotka ovat aiemmin käyttäneet OTUK:n palveluja, kun toiminta lakkautetaan?Kuntoutusjaksot ovat noin 20 käyntikerran pituisia. Nuorille on tarjottu jatkokäyntejä omakustanteisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta.Suurimmalla osalla nuorista tämä tarkoittaa kuntoutuksen loppumista.Miten tähän on päädytty?
Armi Nurmi
Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää vahvempaa panostusta kielen opetukseen
Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Maahanmuuttajaväestön kotoutumista tulee edistää arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.
Suomen/ruotsin kielen oppiminen riittävän hyvin on erittäin tärkeää. Se mahdollistaa koulutuksen hankkimisen ja antaa paremman mahdollisuuden saada työpaikka. Samalla se vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on kahtiajakautunut: osa väestössä on korkeasti koulutettuja, osalla koulutustaso on matala. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yleisin syy opiskelujen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään. Lisäksi jatkokoulutukseen siirtymistä estävät kielitaidon puute, vaikeus saada mieleistä opiskelupaikkaa sekä oman koulutustason riittävänä kokeminen.
Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista viisitoista prosenttia arvioi puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan.
Olemme huolissamme niistä maahanmuuttajista, jotka tulevat Suomeen teini-ikäisinä ja joilla on jo kotimaassaan suoritettu perusopetusta vastaavat opinnot. Suomen tai ruotsin kielen taidon puute on etenkin tässä ikäryhmässä suurin este heidän kotouttamiselleen.
Maahanmuuttajille suunnattu tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) ei anna suurimmalle osalle riittäviä kielellisiä valmiuksia siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen yhden vuoden opiskelujen jälkeen. Koulutus on liian lyhyt. Kielitaidon oppiminen vie aikaa.
Nyt onkin syytä lähteä valtakunnallisesti kehittämään pidempikestoista kielikoulutusta oppivelvollisuusikäisille nuorille maahanmuuttajille.
Aikuisten perusopetus ei ole ratkaisu, jos oppivelvollinen on jo omassa kotimaassaan suorittanut perusopetusta vastaavat opinnot. Tarvitaan siis nykyistä vahvempaa panostusta kielen opetukseen, jotta teini-iässä maahan tulleiden suomea tai ruotsia osaamattomien kotoutuminen saadaan onnistumaan.
ARMI NURMI
VTM, opinto-ohjaaja
(kok)
JAANA KIVILUOTE
KT, erityisluokanopettaja
(kok)
Pohjois-Turun alueen sosiaali- ja terveyspalvelut saavuttamattomissa
Turun Maaria-Paattisten suuralueelta puuttuvat kokonaan julkisella liikenteellä saavutettavat terveyskeskuspalvelut ja hammashoitola. Vanhusten palvelutalo olisi myös tarpeen Paattisille. Pohjoisen Turun alue on kasvava, uusia omakotitalo-asuinalueita rakennetaan alueelle kovaa vauhtia, mutta palvelut laahaavat perässä. Alueen asukasluku lähenee jo 10 000 asukkaan rajaa. Lähin palveleva terveyskeskus sijaitsee tällä hetkellä Runosmäen alueella. Valitettavasti tämä on todellisuutta, kun Maarian lähipalvelupisteen toiminta siirrettiin Turun keskustan terveysasemalle pois Jäkärlästä. Maarian lähipalvelupisteen terveysasema on ollut suljettuna kosteusvaurioiden vuoksi helmikuusta 2021.
On pidettävä huolta siitä, että sote-uudistuksen jälkeen myös Turussa terveys- ja sotepalavelut ovat kaupunkilaisten saavutettavissa. Turku on pitkä kaupunki, joten kaikkia palveluita ei meidän Pohjoisen Turun asukkaiden mielestä voi keskittää Turun keskustan alueelle. Tänne Pohjois-Turun alueelle tarvitaan uudisrakennus omalle terveysasemalle. Monet työssäkäyvistä ihmisistä on yksityisen työterveyshuollon asiakkaita. Julkisen terveydenhuollon palveluita käyttävät suurelta osin eläkeläiset, koululaiset, opiskelijat ja työttömät työnhakijat. Kulkeminen on hankalaa, jos ei ole omaa autoa käytössä. Julkiset terveysasemat tulisi olla lähipalveluita ja saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla. Näin ei Pohjoisessa Turussa nyt ole.
Maaria-Paattisten alueelle tulisikin sijoittaa terveysasema, hammashoito ja kaavoittaa vanhusten palveluasumista julkisella liikenteellä helposti saavutettavaan kohteeseen. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin kun sitä tarvitsee.
Armi Nurmi
valtiotieteiden maisteri (kok)
Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
Lasten ja perheiden palveluissa on ensiarvoisen tärkeää varhainen tuki. Neuvolat, oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Sote-uudistuksessa on turvattava riittävä rahoitus fiksusti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvointialueita sekä kuntia tulee kannustaa ja tukea riittävästi ja riittävän ajoissa toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia ennaltaehkäiseviä toimia. Nämä on kohdistettava erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä on tärkeää esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus. Varhainen puuttuminen on merkittävästi edullisempaa kuin korjaavat toimenpiteet. Se on myös tehokkaampaa yhteisten varojen käyttöä. Palvelujen laadun valvontaan on kiinnitettävä myös huomiota.
Armi Nurmi
valtiotieteiden maisteri (kok)
Oppilashuolto on tärkeä osa kouluyhteisöä
Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut eli psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja koululääkärit ovat tärkeä osa kouluyhteisöä. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus tarvittaessa psykologin ja kuraattorin palveluihin koulutuksenjärjestäjästä riippumatta. Tästä on huolehdittava myös sote-uudistuksen jälkeen. On tärkeää, että koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut ovat osa kouluyhteisöä ja he tekevät arjessa ennaltaehkäisevää työtä. Opiskelijahuollon palvelujen resursseihin on myös kiinnitettävä huomiota, sillä se parantaa opinnoissa suoriutumista ja läpäisyä. Erityisesti nyt, kun koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita. Kriisin kielteisten pitkäaikaisten vaikutusten torjuminen kuuluu hyvinvointialueiden merkittävimpiin tehtäviin lähivuosina. Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Riittävän tuen puuttuminen uhkaa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä eriarvoistumista.
Armi Nurmi
valtiotieteiden maisteri (kok)
Aluevaalit tulevat – inhimillisyyttä päätöksentekoon!
Varsinais-Suomen aluevaltuustossa päätetään mm. hyvinvointialueen palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista ja pelastustoimen palvelutasosta. Kyse on kaikille merkittävistä palveluista. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin kun sitä tarvitsee. Ihmisten vapaus valita – palvelusetelit. Julkinen terveydenhuolto, yksityinen terveydenhuolto ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Terveysasemat, hammashoitolat ja neuvolat ovat lähipalveluja. Laadukkaat ja yhdenmukaiset pelastuspalvelut luovat turvallisuutta!
Parantamalla pääsyä mielenterveyspalveluihin vähennämme inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Pidetään huolta ikäihmisten palveluista ja tuetaan ikäihmisten kotona asumista. Lasten ja perheiden palveluissa on ensiarvoisen tärkeää varhainen tuki ja apu. Neuvolat, oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kaiken perusta.
Huolehditaan taloudesta fiksusti. Sote-uudistuksessa on turvattava riittävä rahoitus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvointialueita sekä kuntia tulee kannustaa ja tukea riittävästi ja riittävän ajoissa toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia ennaltaehkäiseviin toimiin. Nämä kohdistuvat erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä on tärkeää esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus. Varhaiseen puuttumiseen pohjautuva toiminta ei tule onnistumaan ilman toimintaan ohjattavaa ja korvamerkittyä rahaa. Varhainen puuttuminen on merkittävästi edullisempaa kuin korjaavat toimenpiteet. Se on myös tehokkaampaa yhteisten varojen käyttöä. Palvelujen laatua on valvottava nykyistä vaikuttavammin. Avoimuus lisää turvallisuutta ja vähentää myös viranomaisvalvonnan tarvetta.
Armi Nurmi
valtiotieteiden maisteri (kok)
Aluevaalit 2022
Vastuuta ja välittämistä – inhimillisyyttä päätöksentekoon!
Varsinais-Suomen aluevaltuustossa päätetään mm. hyvinvointialueen palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista ja pelastustoimen palvelutasosta. Kyse on kaikille merkittävistä palveluista. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin kun sitä tarvitsee. Ihmisten vapaus valita – palvelusetelit. Julkinen terveydenhuolto, yksityinen terveydenhuolto ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Terveysasemat, hammashoitolat ja neuvolat ovat lähipalveluja. Laadukkaat ja yhdenmukaiset pelastuspalvelut luovat turvallisuutta!
Parantamalla pääsyä mielenterveyspalveluihin vähennämme inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Pidetään huolta ikäihmisten palveluista ja tuetaan ikäihmisten kotona asumista. Lasten ja perheiden palveluissa on ensiarvoisen tärkeää varhainen tuki ja apu. Neuvolat, oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta.
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kaiken perusta. Huolehditaan taloudesta fiksusti. Oman työni kautta olen perehtynyt sote-uudistukseen monesta eri näkökulmasta. Kahden lapsen äitinä ja seniori-ikäisten vanhempieni kautta olen myös hyvin tietoinen käytännön ongelmista. Kuuntelen mielelläni näkemyksiänne ja kokemuksianne arjesta. Vien asioitamme eteenpäin!
Armi Nurmi
Koulutuspolitiikka
23.1.2021 www.sopo.fi/koulutuspolitiikka
Suomen opinto-ohjaajat ry:n kirjallinen asiantuntijalausunto valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi
Suomen opinto-ohjaajat ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa luonnoksesta koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää valmisteilla olevaa selontekoa tärkeänä, jotta Suomen koulutuspolitiikassa päästään kohti pitkäjänteistä ja strategista kehittämistä.
Riittävän perusrahoituksen takaaminen koulutukseen kaikilla kouluasteilla
Koulutuspolitiikka on ollut viime vuosina sekä liian lyhytjänteistä että kapea-alaista, yksittäisten koulutusasteiden kehittämistä ilman kokonaisnäkemystä niin eri koulumuodoissa perusasteelta ammatilliseen kuin niiden nivelvaiheissakin. Kehittämistä on leimannut hankerahoitus, joka näyttäytyy lyhytjänteisenä ja sirpaleisena koulutuksen kehittämisenä. Seuraavien vuosien aikana ikäluokat tulevat pienenemään. Koulutuksen tulee tästä huolimatta olla saavutettavaa ja laadukasta joka puolella Suomea koulutuksen järjestäjästä riippumatta kaikilla kouluasteilla.
Suomen opinto-ohjaajat ry kiinnittää huomiota, että rahoituksen linjauksien tulee olla selkeämpiä kuin selonteossa nyt on. Jos koulutukselle tarkoitettu rahoitus ei ole selkeästi korvamerkittyä, on vaara, että koulutuksenjärjestäjä käyttää rahoitusta muihin tarkoituksiin. Opinto-ohjauksen kehittämistyöhön tällä hetkellä varatut rahat näyttävät osittain valuvan muihin kohteisiin, mm. hankkeisiin, joissa ei opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavat henkilöt tekevät erilaista ohjaus- ja opastustyötä. Koulutukseen käytetyn rahoituksen tarkempi seuranta olisi erittäin tärkeää, jotta rahat kohdistuisivat sinne, minne ne on alun perin tarkoitettu.
Jatkuvat koulutusmäärärahojen leikkaukset ovat johtaneet siihen, että koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt ja oppijat jäävät vaille tarvitsemiaan tukitoimia ja etenkin ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen määrä on hälyttävästi pienentynyt. Kasvatuksen ja koulutuksen on oltava laadukasta varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Yhtenä keinona tähän olisivat sitovat mitoitukset esim. Oppilas/opiskelijamäärä yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa. Tulisi tarkemmin seurata koulutuksen järjestäjän vastuulla olevia esim. ryhmäkokoja, oppimisen tuen keinojen tehokasta ja tarkoituksen mukaista käyttöä, käytettyjen oppimateriaalien laadukkuutta ja opetushenkilöstön mahdollisuutta päivittää osaamistaan. Kaikilla kouluasteilla tulee olla mahdollisuus laadukkaiden digitaalisten materiaalien käyttöön ja tämä edellyttää myös ajan tasalla olevaa tietoteknistä laitteistoa.
Perusopetuksen laadun takaaminen
Perusopetus on suomalaisen osaamisen kulmakivi. Sen laatu taataan etenkin riittävällä rahoituksella ja huolehtimalla opetusalan vetovoiman säilymisestä. Tällä pidetään yllä suomalaisen osaamisen vahvaa perustaa. Perusopetuksen oppimistulosten nosto vaatii konkreettisia toimenpiteitä. On käännettävä katse jatkuvasta muutoksesta takaisin opetuksen perusasioihin esim. lukutaidon vahvistamiseen.
Tämän hetken eriytymistrendi on erittäin huolestuttavaa. On tärkeää huolehtia myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden mahdollisuudesta edetä aina korkeakoulutukseen asti. Suomen-opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että perusopetuslaki takaa kaikille oikeuden kasvaa, oppia ja kehittyä turvallisessa ympäristössä taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Opinto-ohjauksen laadun takaamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella Suomen opinto-ohjaajat ry pitää tärkeänä, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa. Nykyisistä suosituksista huolimatta monet koulutuksen järjestäjät eivät resursoi opinto-ohjausta riittävästi.
Toinen aste
Suomen opinto-ohjaajat ry pitää erittäin tärkeänä linjausta, jonka mukaan toista astetta kehitetään jatkossakin duaalimallin pohjalta. Lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on omat selkeät tehtävänsä. On tärkeää, että korkeatasoinen ammatillinen ja lukiokoulutus tuottavat nuorille vahvan pohjan sekä yhteiskunnassa että työelämässä toimimiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen. Viime vuosina ja tällä hetkellä käynnissä olevien mittavien uudistusten loppuun saattaminen vaatii niiden käytännön toteutukselle aikaa ja työrauhaa.
Opiskelijan tarpeiden mukaisen opetuksen ja tuen toteutuminen edellyttää ammatillisessa koulutuksessa, että määritetään kansallisesti yhtenevä tuntimäärä, joka vastaa osaamispistettä kuten lukiossa on opintopisteen osalta säädetty. Lähtökohdaksi ammatillisessa koulutuksessa on otettava, että yksi osaamispiste vastaa vähintään 18 tuntia opetusta, jos opiskelijalla ei ole opiskeltavasta kokonaisuudesta aiemmin hankittua osaamista. Lisäksi ammatillisessa- ja lukiokoulutuksessa opiskelijalle on säädettävä oikeus tukiopetukseen ja ammatillisessa koulutuksessa myös oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen.
Koulutuksen toteutumisen seuranta ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan toisen asteen koulutukseen tulee määrittää opettajien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien suhdeluku opiskelijoita kohden. Selonteossakin korostetut yksilöllisemmät opintopolut ja henkilökohtainen opintojen suunnittelu edellyttää yhtä enemmän yksilöllisempää opetusta ja ohjausta – näiden toteutuminen tämänhetkisillä resursseilla ei ole mahdollista. Toteutetuissa, viimeaikaisissa uudistuksissa opinto-ohjausta on lisätty ja sen merkitys opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä tunnustettu. Opinto-ohjauksen ja myös jatko-opintoihin ohjaamisen vahvistuminen edellyttää riittävää opinto-ohjaajamääritystä. Nykyisin yksi opinto-ohjaaja voi toisella asteella vastata jopa 1000 opiskelijan ohjauksesta.
Ylioppilastutkintoa, lukiodiplomia ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa on kehitettävä kokonaisuutena. Opiskelijavalinnan pisteytysmallia on kehitettävä lukion yleissivistävyyttä tukevaan suuntaan. Tällä hetkellä korkeakoulujen ja varsinkin yliopistojen opiskelijavalinta ohjaa merkittävästi opiskelijoiden lukioaikaisia valintoja. Kehitettäessä korkeakoulujen opiskelijavalintaa on lukio-opiskelijoiden lisäksi pidettävä huoli siitä, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertainen jatko-opinto-oikeus tulee huomioon otetuksi. Jatko-opintojen kannalta oleellista on turvata sellainen osaaminen, että tutkinnon suorittaneella on riittävät valmiudet osaamisen kasvattamiseen korkea-asteella. Mikäli ammatillisesta peruskoulutuksesta halutaan opiskelijoiden jatkavan enemmän korkea-asteen opintoihin, on kahden tutkinnon opiskelun asemaa selkeästi parannettava.
Koulutuksen kehittäminen kaikilla kouluasteilla
Koulutuksen kenttä kaipaa konkreettisia toimenpiteitä pelkkien tavoitteiden asettamisen sijaan. Tämä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kehittämistyöhön. Erityisen tärkeää on kuunnella henkilöstöä, joka työskentelee oppilaitosten arjessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. He ovat kuitenkin etulinjassa toteuttamassa uudistuksia ja uudistukset siirtyvät käytännön tasolle parhaiten silloin, kun henkilöstöllä on tunne kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.
Koulutus on merkittävä investointi Suomen tulevaisuuden kilpailukyvylle ja siksi se on turvattava. Suomi on jäämässä jälkeen koulutukseen käytettävän rahoituksen määrässä ja se on kestämätön tilanne, jos Suomi aikoo jatkossakin kilpailla korkealla osaamistasollaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tieteellinen tutkimus ja sen vaatima korkeasti koulutettu väestö, ovat menestymisen keskiössä. On taattava sellainen rahoituksen taso kaikille kouluasteille, joka takaa pitkäjänteisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen. Opinto-ohjauksella on merkittävä rooli yksilöiden oman koulutuspolun löytymiseen ja siksi se on keskeinen elementti onnistuneiden koulutusvalintojen ja osaamisen turvaamisen taustalla. Jokaisella kouluasteella on oltava saatavilla laadukasta opinto-ohjausta perusopetuksesta aina korkeakouluun asti, ja sen takaavat vain koulutetut opinto-ohjaajat sekä riittävän pieni määrä ohjattavia per opinto-ohjaaja. Koulutusjärjestelmää tulisi myös kehittää niin, että se kannustaa tulevia sukupolvia opetusalan työtehtäviin. Suomessa opettajakoulutuksen vetovoimaisuus on perinteisesti ollut erittäin hyvä, mutta viime vuosien kehitys on ollut huolestuttava Jatkuvat leikkaukset ja ylityöllistetty opetushenkilöstö ei tällä hetkellä kannusta nuoria alalle.
Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä on säädettävä myös opinto-ohjaajamitoituksesta
TS 5.11.2020
Useat selvitykset ovat tuoneet esiin oppijoiden toiveet ja tarpeet oppilaanohjaukselle ja opinto-ohjaukselle. Tähän toiveeseen eri tahot ovat esittäneet ratkaisuna vaatimusta, että yhdellä opolla voi olla enintään 200 ohjattavaa eli opomitoituksen säätämistä.
Ikäluokkakehityksen vuoksi oppijamäärien vaihtelevuus lisääntyy tulevina vuosina maamme eri puolilla. Opomitoitus turvaisi erityisesti sen, että oppijoilla on yhdenvertainen oikeus saada ohjausta omaan opiskeluun, jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun koulun koosta riippumatta. Nyt on käynyt niin, että koulujen koot ovat kasvaneet ja oppijamäärät lisääntyneet, mutta lisää opoja ei ole palkattu.
Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa perusopetuksessa ja toisella asteella laadukkaan opinto-ohjauksen turvaamiseksi kaikille ohjattaville. Pienissä kouluissa opoja ei välttämättä ole lainkaan ja ohjauksen tekee osa-aikatyönä kelpoisuutta vailla oleva tuntiopettaja. Erityisen huono opinto-ohjauksen tilanne on maahanmuuttajakoulutuksissa ja erityisammattikouluissa.
Nyt on aika säätää opomitoitus oppivelvollisuuden säätämisen yhteydessä perusopetukseen ja toiselle asteelle.
OAJ:n kustannuslaskelma perusopetuksen opomitoitukselle on 8–20 miljoonaa/vuosi, riippuen siitä, mitä tietoa opomäärästä käytetään: Opettajat Suomessa 2013 vai Kuntasektorin palkkatilaston 2018 tietoja. Palkkatietojen mukaan vuonna 2018 perusopetuksessa oli yhteensä 790 opoa. Näistä kokoaikaisena ja täyttä palkkaa sai 590 opoa. Kelpoisia opoista oli 577.
Koska Suomessa ei ole opettajarekisteriä, on haastavaa tehdä tarkkoja laskelmia, kun ajantasaista tarkkaa koko maata kattavaa tietoa opettajamääristä ei ole saatavissa.
Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä on tärkeää yhtenäistää toisen asteen opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo opetuksen saamiseen. Yksinkertaisin keino tähän on, kun säädetään osaamispisteelle laskennallinen opetusmäärä ammatillisessa koulutuksessa vastaavasti kuin se on lukiossa säädetty opintopisteelle (lukioasetus 11 § Opintojen mitoitus).
Lukioasetuksen 11 § Opintojen mitoituksesta toteaa: ”Lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimääriin kuuluvat opinnot pisteytetään niiden keston mukaan. Opetusta annetaan nuorille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia opintopistettä kohden ja aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia opintopistettä kohden. Opintoihin kuuluu lisäksi niiden tavoitteiden ja sisällön kannalta tarpeellinen ja opiskelijan kannalta kohtuullinen määrä opiskelijan omatoimista työskentelyä.”
Kun vastaava säädös saadaan ammatilliseen koulutukseen oppivelvollisille, olisi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta parannettu tämän hallituksen toimesta merkittävästi. Tämä myös tukisi hallituksen tavoitetta kokonaisista koulupäivistä eli olisi monin osin hallitusohjelman mukainen toimenpide.
INKERI TOIKKA
erityisasiantuntija
OAJ
ARMI NURMI
puheenjohtaja
Suomen opinto-ohjaajat ry
Vahvuuksien kautta voittoon - aikuislukion ohjaus opinto-ohjaajan näkökulmasta
28.6.2019
Aikuislukio soveltuu opiskelupaikaksi kaikille lukio-opinnoista kiinnostuneille, joilla on riittävät tiedot ja taidot menestyä opinnoissa. Opiskelijat ovat pääasiallisesti 20–40 -vuotiaita ja he tulevat monenlaisista elämäntilanteista. Jokaisella aikuislukion opiskelijalla on unelma valmistua ylioppilaaksi tai vahvistaa mahdollisuuksia päästä korkeakouluopintoihin, parantaa edellytyksiä työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen.
Aikuislukiossa voi opiskella koko aikuisten lukion opetussuunnitelman mukaisen oppimäärän, jatkaa aiemmin kesken jääneitä lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilaaksi voi valmistua myös ammatillisen tutkinnon pohjalta, jolloin opiskeltavana ovat ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen tarvittavat opinnot. Aikuislukiossa voi myös suorittaa yksittäisiä lukion aineopintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Monet opiskelijat valmentautuvat korkeakoulujen pääsykokeisiin suorittamalla yksittäisiä lukio-opintoja. Toiset taas haluavat vahvistaa kielitaitoaan tai matematiikan osaamistaan työelämän vaatimuksia vastaaviksi. Aikuislukioissa tehdään tiiviisti yhteistyötä työ- ja elinkeinopalvelujen sekä Ohjaamojen kanssa, ja aikuislukioihin otetaan jatkuvasti uusia opiskelijoita jatkuvan haun kautta.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan osaaminen ja aiemmin suoritetut opinnot. Yksilöllistä opintosuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää, että opiskelijan koko elämäntilanne otetaan huomioon. Tällöin kiinnitetään huomiota esimerkiksi opiskelijan oppimiseen ja mahdollisiin oppimisvaikeuksiin, sekä hänen voimavaroihinsa ja terveyteensä. Myös opiskelijan työ- ja perhetilanne sekä taloudellinen tilanne otetaan huomioon. Aikuisopiskelijalla on usein motivaatiota ja intoa opiskella, ja kun nämä liitetään henkilökohtaiseen urahaaveeseen, on tehokas opiskelu mahdollista.
Aikuislukiot kautta maan tukevat
- opintojen loppuun saattamista lukio-opetuksessa,
- hyvän elämän ja mielekkään opiskelun mahdollistamista opiskelijan erityistarpeista lähtien,
- yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisemistä ja lieventämistä,
- maahanmuuttajien kotouttamista ja tiedollisten valmiuksien nostamista ja
- paikkakunnan rakennemuutoksen kourissa olevien henkilöiden opiskelun mahdollistamista.
Aikuislukioissa edistetään tasa-arvoa ja kannustetaan yhteistyöhön
Lukiokoulutuksessa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät jatko-opintojen, työelämän sekä tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Erilaisten oppimisympäristöjen avulla tuetaan opiskelijan oppimismotivaatiota ja autetaan opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa. Aikuislukioissa kautta maan ohjataan, innostetaan ja luodaan edellytyksiä jatkuvaan oppimiseen sekä parannetaan opiskelijan taitoja suunnitella tulevaisuuttaan.
Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet. Lukiokoulutuksen valmentavat opinnot ovat erinomainen keino tarvittaessa parantaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten valmiuksia oppilaitoksen opetuskielessä sekä kehittää opiskelijoiden opiskelutaitoja. Koulutuksen tavoitteena on myös mahdollisuuksien mukaan tukea ja edistää opiskelijoiden oman äidinkielen hallintaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa opiskelijan taitoja toimia aktiivisena kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Aikuislukiosta valmistuvilla ylioppilailla on yleinen jatko-opintokelpoisuus, jonka mukaan he voivat pyrkiä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.
Aikuislukion lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arvot rakentuvat suomalaiselle sivistysperinteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuislukiokoulutuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja oikeudenmukaisuus. Aikuislukiokoulutus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Jokainen aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos on yhteisö. Tällaisissa oppilaitosyhteisöissä erilaisista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla opiskelijoilla on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Oppilaitoksissa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Aikuislukioissa arvostetaan luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua. Oppimisen kannalta merkityksellisiä kokemuksia ja erilaisia oppimisympäristöjä pyritään käyttämään monipuolisesti opetuksessa ja näin mahdollistamaan onnistumisen elämykset. Epäonnistumiset tuetussa ympäristössä tarjoavat mahdollisuuden kehittymiseen. Opettajia ja opiskelijoita kannustetaan yrittämään ja kokeilemaan. Koko aikuislukiokenttä kautta maan on sitoutunut myös kehittämään toimintakulttuuria.
Positiivinen pedagogiikka vahva työväline aikuisten lukiokoulutuksessa
Aikuislukiokoulutuksessa ohjausta on saatavilla koko lukio-opintojen ajan. Opintoihin liittyvän ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämänsä siirtymä- ja muutosvaiheissa. Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä, ja se toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytää omat yksilölliset tapansa oppia omien vahvuuksiensa kautta.
Omien vahvuuksien tunnistaminen tukee paremman itsetunnon kehittämistä ja auttaa tulemaan entistä tietoisemmaksi omista hyvistä ominaisuuksistaan ja kapasiteetistaan. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yhdistelmä kykyjä ja vahvuuksia eikä ole ketään täysin samanlaista. Kun ymmärtää tämän, saa luotua rakentavan yhteyden omaan ainutlaatuisuuteensa. Positiivisen pedagogiikan avulla kaikki on mahdollista ja mahdolliset aikaisemmat negatiiviset oppimiskokemukset käännetään aikuislukioissa voitoksi. Aikuislukiokoulutuksen tärkein tehtävä onkin auttaa opiskelijaa ohjauksen avulla löytämään oma motivaatio ja into opiskella.
Monipuoliset opiskelijaa aktivoivat tiedonhallintakeinot vahvistavat myös opiskelijan ongelmanratkaisutaitoja ja kannustavat erilaisten vaihtoehtojen pohdintaan ja arvottamiseen. Kun opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja näkemyksiään, hän oppii myös arvioimaan omaa oppimistaan ja oman toimintansa vaikutuksia. Ymmärtäessään oman ainutkertaisuutensa, opiskelijan itsekunnioitus ja elämänhallinta syventyy, mikä puolestaan innostaa jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tällöin hän ymmärtää myös oman vastuunsa oppimisessa ja oivaltaa oppimisen olevan osa työtä.
Jatkuvan oppimisen tukemista ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä
Kaikissa Suomen aikuislukioissa pyritään siihen, että oppilaitoksen käytännöt tukevat johdonmukaisesti opetustyölle asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamista. Oppilaitoksen tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta, kunnioittaen elämää ja ympäristöä. Tähtäämme siihen, että opiskelija osaa havainnoida ja arvioida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä sekä kykenee analysoimaan omaa elämäntapaansa sekä tekemiään valintoja. Laadukas opetus sekä monipuolinen ja riittävän usein toistuvat opintokokonaisuudet mahdollistavat opintojen sujuvan etenemisen. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus aikuislukioissa jatkuvaan oppimiseen, iästä ja kulttuuritaustasta riippumatta.
Aikuislukiossa opiskelija laajentaa eri oppiaineiden kautta sekä suomalaisen että muiden kulttuurien tuntemustaan, ja eri kulttuureista tulevat opiskelijat mahdollistavat kulttuurien välisen vuorovaikutuksen. Opiskelijoiden erilaisuus ja ikärakenteen moninaisuus tutustuttavat myös oman yhteiskuntamme kirjoon. Koulun yhteiset tapahtumat tukevat yhteistoiminnallisuutta sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Henkilökunnalle luodaan mahdollisuuksia kehittyä ammatissaan ja heidän omaehtoista kouluttautumistaan tuetaan.
Aikuislukioissa kautta maan tehdään myös tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Suurin osa aikuislukioiden opiskelijoista on koulupudokkaita, joilla opinnot ovat keskeytyneet aiemmin tyypillisesti joko nuorten lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Syitä keskeytyksiin on monia. Aikuislukiossa opiskelijoille annetaan uusia mahdollisuuksia päivittäin. Jokaisella aikuislukion opiskelijalla on unelma: vahvuuksien kautta voittoon – unelmana valkolakki!
Armi Nurmi
Suomen opinto-ohjaajat ry, puheenjohtaja
Salon lukio, opinto-ohjauksen lehtori ja aikuislinjan apulaisrehtori
Lähteet:
Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015, OPH.
Lukiolaki 10.8.2018/714
Sivenius, Ari. Aikuislukion eetos opettajien merkityksenantojen valossa. Kopijyvä Oy, 2012.
Tämä teksti on osa Opetushallituksen ja EPALE-tiimien julkaisemaa artikkelisarjaa, joka tekee tunnetuksi ohjauksen nykytilaa Suomessa. Artikkeleita julkaistaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan noin kerran kuukaudessa.
https://epale.ec.europa.eu/fi/blog/results-through-strengths-guidance-counselling-activities-upper-secondary-schools-adults